1 Corinthians 13

Rakkaus, korkein armolahja

1Jos puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2Jos minulla olisi profetia ja tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja jos minulla olisi kaikki usko, että voisin siirtää vuoria, mutta minulla ei olisi rakkautta, en olisi mikään. 3Jos jakelisin kaiken omaisuuteni, ja jos antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, en siitä mitään hyötyisi.

4Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei ärsyynny, ei muistele pahaa, 6ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. 7Kaikki se kestää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. 8Rakkaus ei koskaan häviä. Mutta profetiat loppuvat, ja kielet lakkaavat, ja tieto katoaa. 9Sillä tietomme on osittaista, ja profetoimisemme on osittaista. 10Mutta kun tulee se, mikä on täydellistä
Siis taivaassa, jae 12.
, katoaa se, mikä on osittaista.
11Kun olin lapsi, puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja ajattelin kuin lapsi. Kun tulin mieheksi, hylkäsin sen, mikä lapsen on. 12Sillä nyt näemme kuin kuvastimesta arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt minulla on osittainen tieto, mutta silloin minulla on oleva täydellinen tieto, kuten minut itsenikin täysin tunnetaan. 13Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus.

Copyright information for FinSTLK2017